Vihreän teräksen revoluutio: Uudet vientimahdollisuudet Kiinalle EU:n hiiliverotuksen uudistuksessa

Vihreän teräksen vallankumous: Uudet vientimahdollisuudet Kiinalle EU:n hiiliverotuspolitiikan alaisuudessa
Kansainvälisen hiilineutraalisuutta koskevan aallon alla EU:n hiilivuoropankin (CBAM) käyttöönotto muuttaa syvästi terästeollisuuden kansainvälistä kilpailukenttää. Tässä artikkelissa tarkastellaan EU:n hiilivero-politiikan uusinta muutosta ja sen moniulotteista vaikutusta Kiinan teräsviexporttiin, paljastamalla haasteet ja mahdolliset mahdollisuudet, joita kiinalaiset teräsyhtiöt kohtaavat vihreässä muutoksessa. Vapautuspolitiikkojen laajentamisesta, laskentasääntöjen yksinkertaistamisesta järjestelmänmukaisuuden lisäämiseen asti, uudet EU:n hiilimaksujen säännökset tarjoavat kiinalaisille yrityksille arvokkaan siirtymäjakson; samanaikaisesti Kiinan terästeollisuus rakentaa vähitellen globaaleja kilpailuedellytyksiä vetypohjaisen metallurgiatekniikan innovoinnin kautta, lyhytkertakäyttöisten sähköuunien edistämisen ja matalan hiilijalanjälkisen tuotesertifiointien avulla. Artikkeli tarkastelee myös perusteellisesti sitä, kuinka hiilirajoitteet voidaan muuttaa uudeksi liikkeellepanevaksi voimaksi korkealaatuiselle kehitykselle hiilimarkkinoiden yhdistämisen, alueellisen yhteistyön hiilivähennysten ja kansainvälisen tuotantokapasiteetin järjestelyn strategioiden kautta, auttamalla kiinalaisia teräsyhtiöitä hyödyntämään uusia vientimahdollisuuksia vihreän teräksen vallankumouksessa ja saavuttamaan strateginen muutos hiilikustannuksista ("carbon cost") hiiliedun ("carbon advantage") tilalle.

EU:n uuden hiilijalanjälkilainsäädännön analyysi: Poikkeusten laajentaminen ja siirtymäkauden edut
Maaliskuussa 2025 Euroopan komissio hyväksyi virallisesti tarkistetun ehdotuksen hiilarajavastuumechanismille (CBAM), joka tarjosi merkittävää tilaa kuormitusten vähentämiseksi ja tehostamiseksi EU:n ulkopuolella sijaitseville eksportööreille, mukaan lukien Kiinan, sekä EU:n tuontiyrityksille käyttämällä politiikkayhdistelmää "poikkeus + yksinkertainen hallinta + pitkäaikainen siirtymäkausi". Jos tarkistus hyväksytään, siitä tulee suora vaikutus maiden vientiin teräs-, alumiini-, lannoite- ja sementtiteollisuudessa, erityisesti terästeollisuuteen, jonka osuus on 76 % Kiinan viennistä EU12-maihin.

Vapautusrahaston alarajan merkittävä lasku on yksi uuden politiikan keskeisimmistä muutoksista. Uusimman ehdotuksen mukaan vapautusrajaksi asetetaan "50 tonnia", eli EU:n tuojat ja vastaavat viennin tekijät, joiden vuosittainen kertymäinen tuonti kyseisiä tuotteita on alle 50 tonnia, saavat suoran hyödyn. Alkuperäisten sääntöjen "120 euroon" asetettua standardia verrattuna vapautusalue on huomattavasti laajempi1. Kelpoisille yrityksille tuojien tarvitsee tullin ilmoituksessa vain valita "satunnaisen tuojan" tila voidakseen vapautua CBAM-järjestelmän lupavelvollisuudesta, ilmoitusvelvollisuudesta ja todistusten ostovelvollisuudesta, mutta heidän tulee itse seurata tuontimääriään. Jos rajan ylitys tapahtuu, on siihen ryhdyttävä ajoissa sopeutustoimiin sakkojen välttämiseksi. Vientiin osalta, jos kaikkien EU-alueen tuomiensa viennin kertymäinen määrä ei ylitä 50 tonnia, yritys on vapaa laskutoimituksista ja sillä ei ole tarvetta välittää tietoja, kuten hiilijalanjälkiä, tuojille1. Tämä säätö on erityisen hyödyllinen Kiinan pienten ja keskisuurten teräsviennin yritysten ja erikoisterästen toimittajien kannalta, koska se laskee niiden alkupääset merkittävästi EU-markkinoille pääsyyn liittyviä esteitä.

Päästölaskentasääntöjen osalta ehdotus poistaa rajoitukset oletusarvojen käytölle, mikä antaa tuojille vapauden valita todelliset päästötiedot tai EU:n tarjoamat oletusarvot. Tämä muutos ratkaisee tehokkaasti ongelman "tietojen saannin vaikeudesta" vienninedistäjien toimitusketjussa, mikä tarkoittaa, että vienninedistäjiä voidaan vapauttaa laskemasta tai he voivat käyttää oletusarvoja k precursoreiden todellisten päästöarvojen sijaan. Lisäksi joissakin alumiini- ja terästuotteiden jälkikäsittelypäästöt eivät ole mukana laskennassa, eikä myöskään niiden precursoreiden päästöt, jotka on tuotettu EU:ssa ja joiden hinnaksi on maksettu hiilidioksidipäästöjen hinta. Nämä yksinkertaiset säännöt vähentävät merkittävästi kiinalaisten teräsyhtiöiden noudattamiskustannuksia, erityisesti niillä yrityksillä, joiden toimitusketjun hiilipäästötietojen keruujärjestelmät eivät ole vielä täydellisiä.

Hiilin hintaa koskevan vähennysmekanismin käyttöönotto luo mahdollisia hintaetuja kiinalaisille viennin toimijalle. EU asettaa oletushiilinhinnan kolmansille maille julkisten tietojen perusteella, ja tuontiyritykset voivat suoraan käyttää tätä arvoa vähentääkseen tuotteisiin liittyvän hiilimaksun1. Kun Kiinan hiilimarkkinat laajenevat, suuret valmistavat yritykset, kuten terästeollisuus ja sementtiteollisuus, tulevat mukaan säätelyyn, ja hiilin hinnat nousevat myös kokonaispäästömäärien hallinnan myötä. On ennakoitavissa, että Kiinan EU:hun vievät teräs-, alumiini- ja muut tuotteet saavat kustannusedun maiden/alueiden vastaaviin tuotteisiin, joissa ei ole hiilimarkkinoita. Samalla vientiyritysten ei tarvitse tiedustella edeltäviä toimittajia, kuten terästehtaita, omien hiilimarkkinoiden sääntelyn kustannuksista, mikä vähentää kommunikointikuluja ja koordinointipainetta1.

Menettelyjen yksinkertaistamisen osalta ehdotuksessa tarkoitetaan yksinkertaistaa valtuutettujen edustajien valtuutusmenettelyjä, ottaa käyttöön CBAM-edustajien identiteetti sekä sallia tuojien antaa kolmansien osapuolten (kuten konsulttien tai ympäristöasiantuntijoiden) tehtäväksi jättää ilmoitukset ja laskea niissä olevat piilevät päästöt heidän puolestaan1. Tämä säädös muun muassa auttaa kiinalaisia vientiyhtiöitä, joilla ei ole ammattitaitoista hiilipäästöjen hallintaryhmää, täyttämään EU:n vaatimukset helpommin.

Sovellusten siirtäminen tarjoaa yrityksille joustavamman mukautumisaikataulun. Kansainvälisen ilmastonmuutoksen torjunnan sertifikaattien (CBAM) ensimmäinen ostopäivä vuodelle 2026 on ehdotettu siirrettäväksi 1. helmikuuta 2027 ja vastaavat soveltamiskohdat myöhenevät1. Tarkemmat muutokset sisältävät: vuosittaisten ilmoitusten ja sertifikaattien toimituspäivän siirtämisen elokuun 31. päivään; sertifikaattien uudelleenostoa koskevan määräpäivän siirtämisen syyskuun 30. päivään; sertifikaattien peruuttamispäivän siirtämisen lokakuun 11. päivään. Tämä jatko aikaa kiinalaisille teräsyhtiöille laskea tuotteidensa hiilijalanjälkiä ja parantaa niiden sisäisiä hiilihallintajärjestelmiä.

Taloudellisen paineen lievittäminen on toinen tärkeä etu. CBAM-sertifikaattien hintaa säädettäessä siirrytään aiemmasta viikoittain lasketusta EU:n päästökaupan keskihinnasta neljännespohjaiseen keskiarvoon. Tämä muutos tekee sertifikaattihinnasta vakmemman ja ennustettavamman, vähentäen viikoittaisten hinnanvaihteluiden aiheuttamaa epävarmuutta. Samalla ehdotuksella pyritään optimoimaan sertifikaattien hallussapidon osuus ja ostotavat, vähentämällä tuontijärjestelmän vaatimasta sertifikaattien määrästä neljännesperiodilla 80 %:sta 50 %:iin, mikä antaa yrityksille enemmän liikkumavaraa pääomankierrossa ja mahdollisuuden järjestää sertifikaattien osto ja hallussapito joustavammin omien taloudellisten ehtojen ja markkinatilanteiden perusteella.

Taulukko: Vertailu EU:n CBAM-uudistusehdotusten merkittäviin muutoksiin

Käytännön ulottuvuus Alkuperäiset säännöt Uudistetut säännöt Vaikutus kiinalaisiin teräsviennin tekijöihin
Vapautumisraja 120 euroa 50 tonnia vuosittaista kertyvää tuontia Enemmän pk-yrityksiä voi nauttia vapauksista
Päästölaskenta Tiukasti oletusarvojen käytön rajoittaminen Peruuta oletusarvojen käytön rajoitus Vähennä tietojen keruun ja laskemisen taakka
Mukavuuspiste Keruu alkaa vuoden 2026 alussa Ensimmäinen osto siirretään helmikuuhun 2027 Pidennä sopeutumis- ja valmisteluaikaa
Sertifikaatin hinta Lasketaan viikoittain keskiarvohintaan perustuen Lasketaan kvartaalisen keskiarvohinnan mukaan Vakaampi ja ennakoitavampi hinnat
Pito-osa 80 %:n on pidettävä joka kvartaali Vähennetty 50 %:iin Vähentää pääoman varaamisen paineita
Vaikka EU:n uusi hiilidioksidipäästöjen tullipolitiikka tarjoaa useita helpotuksia, kiinalaisten teräsvientiyritysten tulee ymmärtää, että EU:n tiukentava hiilipäästöjen sääntely ei muutu. Yritysten tulisi hyödyntää tämän politiikan siirtymäaika tehokkaasti sisäisten strategioiden optimoimiseksi: laskea tarkasti vientitiedot, kartoittaa CBAM-valvottavien tuotteiden nettovientipaino kokonaisuudessaan ja varmistaa samalla tuontijärjestelmien vapautusluokitus; arvioida oletusarvojen käytön ja todellisten laskelmien kustannustehokkuutta sekä valmistella etukäteen tietoja tulevia vahvistustöitä varten; suorittaa tilien rekisteröinti mahdollisimman pian kolmannen maan alustoille ja lähettää päästötiedot ajoissa; seurata jatkuvasti sääntelykehyksen kehitystä, kiinnittää huomiota toimialojen laajenemislistaan ja tietojen vahvistamisen yksityiskohtiin sekä yhdistää ne kotimaisen hiilimarkkinoiden kiintiöiden hallintaan rakentaakseen yhteistyöstrategian

Hiilivertojen vaikutusmekanismi ja kustannusten analyysi Kiinan teräsviennissä
EU:n hiilarajaverojärjestelmän (CBAM) käyttöönotto muuttaa perusteellisesti Kiinan terästuotteiden viennin kustannusrakennetta ja kilpailukykyä EU:hun. Maailman suurimpana terästuottajana ja vienninä Kiina vastaa vuonna 2023 maailman raakaterästuesta noin 53,97 prosentista. CBAMin vaikuttamien kuuden pääryhmän tuotteista teräs muodostaa 76 prosenttia Kiinan kokonaisvienneistä EU2-maihin. Nämä luvut korostavat selkeästi hiiliverojen vaikutusta Kiinan terästeollisuuteen, jonka mekanismia ja kustannusten siirtymispolkua on syytä analysoida tarkemmin.

CBAM-verolaskentamalli ja arvioitu kustannusten nousu
EU:n hiilivarjon ydinlaskentalogiikka perustuu "hiilieroon" perustuvaan periaatteeseen. Tarkka kaava on: CBAM-hiilimaksu = CBAM-sertifikaatin hinta × hiilipäästöt = (EU:n hiilikauppajärjestelmän hinta - tuotteen alkuperämaan hiilihinta) × (tuotteen hiilipäästöt - vapaat kiintiöt, jotka saadaan vastaavista EU-tuotteista)27. Näistä ETS-hiilikauppahinta on EU:n hiilipäästöjen kauppaplatfoman edellisen viikon keskimääräinen sulkuarvo, joka on tällä hetkellä noin 90 euroa/tonni; tuotteen alkuperämaan hiilihinnalla voidaan vähentää vain, jos maa on tehnyt maksun hiilivarjosta; vapaina kiintiöinä saadut määrät vastaaville EU-tuotteille vähenevät vuosittain suunnitelmien mukaisesti kunnes ne peruutetaan kokonaan vuonna 20342.

Tämän laskentamallin perusteella voimme tehdä alustavan arvion siitä, kuinka paljon hiilivarajaa rasittaa Kiinan teräsviennit EU:hun. Vuonna 2022 Kiina vietti 4,05 miljoonaa tonnia terästä EU:hun ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. Olettaen, että EU:n hiilimarkkinoiden keskisellä hiilihinnalla on 83,6 euroa/tonni ja Kiinan terästeollisuuden keskimääräinen hiilipäästöintensiivisyys on 2,15 tonnia hiilidioksidia/terästonni ja EU:n terästeollisuuden keskimääräinen hiilipäästöintensiivisyys on 1,68 tonnia hiilidioksidia/teräostonni7. Kiinan hiilimarkkinan vaikutusta huomioimatta kiinalaiset terästuotteet olisivat verotuksen kohteena noin 42,8 euroa/tonni (noin 330 RMB) vuonna 2026, mikä on 38 euroa/tonni enemmän kuin kotimaisiin EU-teräksiin. Vapaan kierron määräraja vähenee asteittain, jolloin vuoteen 2034 mennessä vero teräksen tonnilta nousee 179,8 euroa/tonni (noin 1 380 RMB), ja yhteensä vero on 730 miljoonaa euroa7.

On syytä huomata, että Kiinan eri teräsyhtiöiden hiilipäästöintensiteetissä on merkittäviä eroja. Esimerkiksi Baosteelin tapauksessa sen hiilipäästöintensiteetti on alhaisempi kuin Euroopan yritysten kuten AM Groupin ja ThyssenKruppin. Siksi Baosteelin terästuotteista Eurooppaan viidytettävät hiilimaksut ovat näitä eurooppalaisia vastaavia matalampia, ja sillä on tietyt kilpailuedut7. Tämä ilmiö osoittaa, että hiilimaksupolitiikka pakottaa itse asiassa kiinalaiset teräsyhtiöt kiihdyttämään matalan hiilijalanjäljen muunnosta ja vähentämään hiilipäästöintensiteettiä teknologisen innovaation avulla, mikä puolestaan mahdollistaa kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämisen tai jopa parantamisen.

Tuotantoprosessien eroista johtuva kustannusero
Terästuotantoprosessien rakenteelliset erot Kiinan ja EU:n välillä ovat keskeisiä tekijöitä, jotka johtavat hiilivertojen epätasaiseen vaikutukseen. Tällä hetkellä Kiinan terästuotanto perustuu edelleen pitkään kupuhauta-muuntajamenetelmään, ja sähköuuniprosessilla valmistettavan teräksen osuus on vain 10 %, kun taas EU:ssa sähköuuniprosessin osuus on saavuttanut 40 %:n2. Tämä prosessiero näkyy suoraan hiilipäästöintensiteetissä – sähköuuniprosessilla valmistetun teräksen hiilipäästöt tonnia kohti ovat noin 70 % alhaisemmat kuin pitkän prosessin hiilipäästöt2. Kotimaisten tietojen mukaan CBAM:n käyttöönotto lisää Kiinan teräsviennin kustannuksia EU:hun 652–690 yuanilla2.

Korkean lisäarvon tuotteet, kuten levyt, muodostavat suuren osan Kiinan teräsviennistä Eurooppaan. Näitä tuotteita valmistetaan pääasiassa kupuhauta- ja sekaantamismenettelyillä, ja niiden valmistusprosessit voivat olla monimutkaisempia ja niissä ilmenee suurempi hiilipäästöintensiteetti tonnia kohti2. Tämä tarkoittaa, että Kiinan korkealaatuisilla terästuotteilla, jotka on tarkoitettu viennin käyttöön, on suurempi hiilivastuun paine, mikä saattaa heikentää kiinalaisten teräsyhtiöiden kilpailukykyä korkean hinnan markkinoilla.